Oodi

                          


                                        Kesäheinikon huojuva hyvyys
                                                  ja ukkoslintujen lentojen kaaret,
                                        ja syvä musteisten merien syvyys
                                        jossa kynien parvia ui

                                        ja harhanäkyjen untuvaa,
                                                  kuin lauseitaan,
                                        ja jotain lasten sanoilta tuntuvaa
                                        joka unelmiin kietoutui.

                                        Kuin oven heilahdus vaniljabaariin,
                                                  kuin tumman tulppaanin siionin laulut,
                                        ja portaat salaiseen budoaariin
                                        jossa iiristen soittimet soi

                                        ja sydänpuuta, ja viimojen viistoamaa
                                        ja hiukan kuuta, kuin kynnöstä katselevaa,
                                        vettä silloin kun sammakko lammesta joi

                                        ja minuun uponnut maailmankatsomus,
                                                  kuin jokin heilahdus hellimmästä -
                                        tyhjään täyttynyt pyörteinen rakkaus
                                        joka näkee kun kirjoitan tästä.
                                                                          -Ilpo Tiihonen-