Kirpputorilla

Mää päätin esitellä täälä plokisnani teille mun oikeen vanhaa antiikkista peilikaappiani, vai miksiköhän sitä ny vois sanua.
Mää ostin sen ittelleni joululahajaksi viimme jouluksi.
Kävääsin tuos paikallises kirpputorikaupas ja heti ku mää näin tuon, en saanu sitä mielestäni sitte millää, en sitte millää. Yölläki heräsin ja toivoon, jotta olis ny pian aamu, jotta mää pääsisin ostamahan sitä niin komiaa kaappia ja sitte mää vielä pelekäsin aiva hirviästi, jottei sitoo enää sielä.
Noh, mää meen heti aamulla jo ovien taa ja mun onnekseni se on sielä. Tehtihin heti kaupat ja ny se on mun oma.
Son kuulemma 1800-luvulta.. 
Sitä mää en kyllä usko ku se on melekeen niinku uusi. Se on aiva täysin vuorattu peiliillä ja kuvitelkaa kuinka komiasti sielä astiakki näkyy joka suunnasta moninkertaasena.
Mää ostin sen tarkootuksella eteesehen. Sielä se tuloo eruksensa.
Ei täs ny sen kummempia.
Mää poistan tämän jonku aijan päästä plokistani, ku ei se mummielestä oikeen tänne sovi.
Kattelkaa ny ja ihaalkaa, vaikkei tuo kuva ny niin onnistunu ookkaa.

Laitanpa vielä Andre Rieun tähän samahan yhteytehen. Ei sekää oikeen mitenkää tähän asiahan liity, mutta kumminki....