maanantai 16. toukokuuta 2011

Kevätmielellä







Olen kaikkeen innostunut ja uskon ihmiseen.
Muistan runouden niin kuin se on, melkein kesä.
Niin tuttua kaikki, maaseutu tämä, lapsuuden leikkipihat,
tähän paikkaan jään.
Kissa kehrää, elän yksinäisellä saarella,
vain niin voi pysyä haavoittumattomana.

Päivät eivät kertaakaan pysähdy ja jokainen niistä on elämä.

Kevät mieleni tila.
Pienistä asioista syntyy ilomme,
kukkii kevään ensi krookus,
tämä ihana ikävä,
suriseva kärpänen ja onnellisuus.
-Atik Ismail-








Keväisen puron solina lakkaisi, jos poistaisimme purosta kivet.
-Jussi-


2 kommenttia:

  1. Puro ei olisi puro ilman veden solinaa...

    VastaaPoista
  2. Veden äänen kuulen, kuinka se purossa solisee ja niin kirkkaana kimmeltää ja kuva se sieltä heijastuu...

    VastaaPoista