Valhetta

Minä luulin sun eloni onneksi,
sinä olitkin elämä itse,
joka kuljetit kautta riemujen,
mut kuljetit myös murheitse.


Minä luulin sun henkeni herättäjäks,
sinä olitkin unhotar unen,
joka lahjoitit ruusut laaksojen,
mut myöskin vuorien lumen.


Minä luulin sun yöni salamaks,
sinä olitkin itse yöhyt,
min kupeilla mantteli musta on,
mut otsalla tähtivyöhyt.
-Eino Leino-
(sarjasta sata)

Kuvat: Google

Valhe

ihmisen piirre

nykypäivän hyve

Asia

josta ihmisen tunnistaa

yksin ihmisen

Rehellinen

muista poikkeava

ei voi olla luotettava

Maailmamme on yhtä suurta valhetta

elämme valheista

odotamme valheita

Elinikä epätotuuksia

mutta lopussa

kohtaamme totuuden

 -Aavamieli-