perjantai 13. maaliskuuta 2015

Takana




Minun poikani, rahanvaihtaja syntyi hopearaha suussa,
hänet vietiin hiekkaan raha kielen alla.
Minä ryhdyin puhumaan,
kolme iskua lyö runo ilmaan, lyö keihäät ristiin,
ei kuuntele; soi ja ilakoi.
Minä jo sanoisin silmille jotka murheelliset ovat.
Kolme iskua ja vastaus vain.
Runo soi, ilakoi ja vastaa sydämensä lyönteihin, se syntyi sonetiksi.
Minä jo sanoisin vastaisin silmille jotka murheelliset ovat,
häntä lohduttaisin, joka lukee harmaan sonetin,
mutta runo, oi sen ankaruus, se soi ja ilakoi, se syntyi sonetiksi,
syntyi hopearaha suussa, raha kielen alla.
 -Paavo Haavikko-



2 kommenttia:

  1. Hermoso amiga!!

    Pero te diré que siemprte si el soneto suan hay y cambia la tristeza por la alegria y el griz por el arco iris!!

    Gracias por compartir y mi admiración

    Besitos mi niña

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gracias a mi amigo!
      Bienvenido a blogivieraakseni.
      Las alas de una mariposa un vistazo
      que usted piensa que se vea en usted,
      cuando se considere que la otra manera, la vida.

      Poista