Uuden ystävän sain, vaalean ja niin kaunoisen, hän aina auttaa minua, ahkera aamusta varhain ja iltojeni ilona. Hän kehrää jalkaini juuressa, toteuttaa kaikki käskyni tarkkaan, kuuntelee mitä tehdä tahdon, muistaa kaiken min muistoon merkkaan.
Hän on uskollinen ja valmiina aina, elää kanssani hetkinä innokkaina.
Nimenkin jo hälle annoin, hän olkoon Ulla, uus' ystävä uskollinen on nyt mulla, …antaa nyt vain runojen tulla.
Minun mieleni on niin kummallinen, kuin taivahan
VastaaPoistatähtivyöhyt, kun alle sen mahtuvi maailma, ja yhdessä päivä ja yöhyt..
Kummallinen mieli on vaikea pukea sanoiksi...
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista..kun luonut on Luojamme lempeä, maan kaiken niin kaunihiksi..
VastaaPoista.. miks ihmiset astutte allapäin, vaikk´ korkea taivas on yllä?
VastaaPoista..mitä siitä, jos en minä saanutkaan, mitä toivoin mä elämältä, kun sainkin tuntehet suuret vaan, ja laulujen kanteleen Hältä..
VastaaPoistaJa vaikka mä laps´ olen pieni vain, niin jumalten riemut ma juoda sain..
VastaaPoista