perjantai 28. syyskuuta 2012

Hämärtää








Hämärtää,
ja hellyys laskeutuu
maan ylle,
peittelee haavat, arvet

Sen minkä on oltava pehmeää
on pehmeää:
järven vesi, kissan selkä, äkillinen katse
Se minkä on oltava kovaa ja lujaa
on niin kovaa ja lujaa
kuin sen on oltava:
luut, tahto, puu tulessa, kattila tulella

Hämärtää hellästi
eikä pimeys kykene olemaan
suurempi kuin hellyys
-Tommy Tabermann-
Veren sokeri, 2008






Syyskuun valoa elämäänne ♥♥


8 kommenttia:

  1. Blogissasi taas vierailen ystäväni!
    Sinulla on kyky löytää visuaalisesti kauniita
    mus.videoita.Myös mus.miellytti ja taitaa meillä
    olla yhteinen ihastuskin;Tommi ja kiva oli runokin.
    Myös mun ikkunasta ihailen Luojan taulua,ruskapuiden takaa järvi pilkottaa ja taivaalla täysi kuu "mollottaa"hämärtyvässä illassa. On alati vaihtuva taidenäyttely.

    Mielekästä vk:nloppua Ulleriina<3<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa Ystäväni yhä uudelleen ja uudelleen vieraakseni.
      Kommenttisi piristävät elämääni.

      Luonto on kauneinta taidetta, ihaillaan sitä...
      Sinulla vielä järvikin pilkistää, minulla vanhat männyt, kuuset ja koivut, joita vaalin sydämeni kyllyydestä
      ja
      voi meidän Tommiamme ja voi meidän mollottavaa syyskuutamme ♥

      Nautitaan hämäryyden jälkeen pimeästä yöstä, aamu tulee tuossa tuokiossa.


      Poista
  2. Kiitos postauksesta, Ulleriina!

    Ihanaa Mantovaanin musiikkia, Tommy Tabermannin runo ja tunnelmakuvia!;))))
    Leppoisaa viikonloppua sinulle!<3333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää alkavaa lokakuista kuukautta Aili-mummolle.
      Kiitos kommentistasi.

      Poista
  3. Kaunis runo ja ihanat kuvat <3 tunnelmallista syksyä sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Suvi ja tervetuloa vieraakseni blogiini.
      Syksyisiä ajatuksia toivotan Sinulle.

      Poista
  4. Hämärtää, näin on, niin myös joskus nuoruuden kulta-aikanakin http://youtu.be/zpdaga8cCxU

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maxim!
      ♪♪..Tummuvat varjot kammioissaan.. tyyntynyt tuuli nukkumaan jo mennyt on.. luo tuvan pienen vaellan.. kerran jos vielä kaiken saisin.. ei silloin yksinäinen oisi hetki tää..♪
      Laila Kinnusen tulkitsemana kaunista tunnelmaa illan hämäryyteen.

      Poista