perjantai 5. lokakuuta 2012

Surumielinen syys









En ole lipunkantaja,
en kotkansydäminen tiennäyttäjä
matkallanne aamun maahan.
Olen virran partaalla paju,
jonkä lävitse tuulet puhaltavat,
josta maailman kapinallinen henki
taittaa yksinkertaisen pillin
soittaaksensa sävelmän,
jossa on myrskyä, tuskaa, rakkautta,
ja hiukan aamunsarastusta.
-Katri Vala-
















11 kommenttia:

  1. Syksyn sointi on tosiaan tumma nyt ja hiukan surumielinen. Ulkona sataa tihuuttaa ja tuuli puita
    tuivertaa. Katri Valan runo oli kaunis,samoin piristi Olavi Virta ja Kari Tapio syksylauluillaan.
    Yritetään Ystäväni kuitenkin mielialaa kaikesta
    huolimatta pitää valoisana ja hyvää vk:n loppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tummasta soinnista huolimatta.. näemme syksyn kauniit asiat.
      Vesilätäkköön sade tuo kauniit rinkulat ja pisarat pomppivat siinä lätäkössä kuin sydämemmme konsanaan.
      Nautitaan syksystä ♥

      Poista
  2. Kiitos runosta, videoista ja kauniista kuvista!<3

    Oikein hyvää viikonloppua sinulle, Ulleriina!<3333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lokakuista viikonloppua Sinulle!
      Kiitän kommentistasi!

      Poista
  3. Kauniita kuvia ja kaunis runo <3 syysterveisin Ronja

    VastaaPoista
  4. Unohdin kirjoittaa kommenttiini blogiosoitteeni: http://kuvailijan.blogspot.com Terkuin Ronja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ronja ja tervetuloa vieraakseni tänne punaisten verhojen tunnelmiin!

      Poista
  5. Syysunelmia Ullis ja joo niin minäkin tuon Valan tavoin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valalla ajatuksia herättäviä sanoja. Unelmoidaan..............

      Poista
  6. Syksy on surumielinen. Pidän kiinni kaikista auringon kultaamista maisemista. Kauniita kuvia. Punaisen rakennuksen kuva on koskettava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koivunlehdet aurigon kultaamana näyttävät syksypäivän kauneutensa.
      Mikä Sinua kosketti juuri tuossa kuvassa?

      Hyvää viikonloppua ja kiitos Mayo!

      Poista