maanantai 29. heinäkuuta 2013

Elämää ei voi kirjoittaa, se on elettävä

 
 
Milloin kuin käärme, se kiertyy kerälle,
lumoten sydämesi, kyyhkyn lailla,
valkoisella ikkunalaudalla.
Milloin se säkenöi kuin kirkas huurre
tai lojuu horroksessa kuin leikoija.
Varmasti ja salakavalasti,
se vie ilosi ja rauhasi.
Se tietää, kuinka nyyhkyttää suloisesti,
viulun kaipaavassa rukouksessa
ja kuinka ennustaa arkana,
vielä vieraassa hymyssä.
-Alma Ahmatova-
24.11.1911
Tsarskoje Selo, suomennos Anneli Heikiö
 



 
 
 
 

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos Aikku kun äkkäsit, mistä tässä on kysymys ♥

      Poista
  2. Ullis, kiitos Jukka Kuoppamäen videosta, Ahmatovan runosta ja hienoista historiallisista kuvista!
    Leppoisaa viikon jatkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fables merkintä Kiitos vierailusta mukavaa viikon terveisiä Espanjasta

      Poista