lauantai 21. kesäkuuta 2014

Kymmenen vuotta sitten...







Käy maailman myrskyt nää
ne yllämme tuhkana häilyy,
mutt nuoruuden muistot jää
ne kauniina mielessä säilyy.

Kun muistoissain uudelleen
mä vaellan aikaani onnelliseen.
Voin uskoa rauhaan mä jälleen
ja rakkauteen.

Vaikk tyrskyt näin riepottaa
niin ihmisen sielu on vapaa
se etsiä kaukaa saa
mutt onnensa tuokio tapaa.
                 -
Sua muistelen ystäväin
tää ollut ei aika sun elää,
mutt tähdissä silmäs näin
ja sanas nuo tuulessa elää.

Ne kuulen taas uudelleen
kun muistoissain aikaamme
käyn yhteiseen
saan uskoa rauhaan mä jälleen 
ja rakkauteen.

Käy maailman myrskyt nää
ne yllämme tuhkassa häilyy
mutt nuoruuden muistot jää
ne kauniina mielessä säilyy.

Sun katseesi kimmeltää
se kirkkaana tähdissä päilyy.

-Nuoruuden muistot-
-Jamppa Tuominen-








Kaikki alkaa pienestä,
kasvaa ja tulee suureksi:
vain murhe,
joka syntyy suurena,
pienenee ja hiljenee
ajan myötä.

Muistellen Ulla ♥



Keltaiset ruusut ja päivänkakkarat ♥
Vihkikimpussa, kukkatervehdyksessä siunauskappelissa ja tänään haudalla.

10 kommenttia:

  1. Kaunista.
    Kuitenkin; Vähän ehjempi tänään kuin eilen, silti valmis en ollenkaan,
    oman hiljaisen kipuni tunnen, milloin opin sen kantamaan...
    http://youtu.be/37LMmGB0DUQ

    VastaaPoista
  2. Otan sydämestäni osaa, Ullis ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siitä on jo kymmenen vuotta.. ja aika on rientänyt.. osanotot tulivat aikanaan.
      Kiitos kommentista Ailis!

      Poista
  3. Vuodet kuluvat Ullis, mutta muistot ja suru eivät koskaan häviä, niiden kanssa on elettävä loppuun saakka. Voimia muistohetkiisi ja ystävän halaus.. Sitä miksi pimeys peittää kauniitkin päivät ja tämän menneen kevään, mietin usein, koska en ole enää siinä kivisessä pimeydessä. Itkettävän kauniisti lauloi tuo Keijo, veti vertoja Kari Tapiolle, jonka laulamana tätä olen ehkä eniten kuunnellut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kauniista sanoistasi Mustis, kohtalotoverini ♥
      Nyt on vain taas se aika, jolloin muistot ovat päällimäisenä. Jotain kuitenkin jäi...

      Huoneessa missä on sinun hengityksesi
      veistos,
      siellä on sinun hengityksesi lakattua
      mustaa puuta,
      mustaa puuta on siinä huoneessa
      sinun hengityksesi veistos,
      katso kun se hymyilee, se on kaunis.
      -Mirkka Rekola-
      Taivas päivystää, 1996

      Poista
  4. Mukana ajatuksin kymmenen vuoden tapahtumissa��muistan kun Hän sanoi lapsilleni "tulkaa syliin, se on kun mersussa istuis" lämpöisin halauksin��ELÄMÄ JATKUU��Kaino

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaino ♥
      Jopella oli niin suuri syli, jotta sinne muksujen teki aina mieli, mutta vähä niinku pelottiki.... :D
      Muistoja, muistoja.. niitä riittää..

      Poista