Syntymättömänä, häviämättömänä,
Vailla menneisyyttä, vailla tulevaisuutta,
Valonhämy ympäröi hengen maailmaa.
Kaikki unohtuu hiljaa ja puhtaasti, kuin valtavassa tyhjyydessä.
Taivaan sydämen loiste valaisee tyhjyyden.
Merenpinta on tasainen ja heijastaa pinnassaan kuun.
Pilvet häviävät siniseen avaruuteen.
Vuoret loistavat kirkkaina.
Tajunta sulautuu näkemiseen.
Kuunkiekko lepää yksinään.
-Kultakukan salaisuus-
Kuka on hän? Kuiskeko kuutamo-yön,
maan haltia, metsien haave,
vai lauluko laulajan rinnasta vain
ja henkeni yöllinen aave?
En tiedä, mut aave jos ollut hän lie,
niin johtanut ei hän harhaan,
ja jos oli laulu hän rinnastain,
niin lauloin ma lauluni parhaan.
-Eino Leino-
Kuu-ukko korkealta kurkistaa. Sen syy ei liene, että sitä tarkkaillaan.
VastaaPoistaKuu-ukkokaan, ei rauhaa saa. Kun päällä maan, taas paukahtaa.
Keino on sillä taka taskussaan ja sen se käyttää kun vain tarvitaan.
Hetkessä järjestää tuo veikkonen, kuunpimennyksen ylimääräisen...
Kaunis kuuruno sinulta Max!
VastaaPoistaulliksen kuuruno:
Kun kuu tuijottaa, laitan silmät kiinni. Kun avaan silmät, kuu tuijottaa, mutta nyt hymyillen.
Suljen silmät, avaan taas, kuu tuijottaa, nyt nauraen.
Aamulla kun herään, kuuta ei näy, vaikka kuinka tuijottaisin....:(
Johtuuko se varjoista, että kuu on paljon romanttisemman ja lupaavamman tuntuinen kuin aurinko?
VastaaPoistaKauniit runot ja ihanat kuvat!
Romanttinen kuu ei ole kirkas, se kietoutuu usvaiseen sumuun ja kätkee sisälleen arvoituksia..
VastaaPoistaKiitos Milena♥
Ullis taidat olla kuuhullu kuten minäkin, ainakaan en nuku kovin hyvin silloin kun on täysikuu, olipa se pilvessä tai ei..
VastaaPoistaUlleriina.
VastaaPoistaTuo kuu-ukko; oli Pirkko Mannolan levyn kääntöpuolella
A-Puolella hän tahtoi kaikki nuo kirjeensä takaisin...
Mustis. Kuu on kaunis luonnonihme, mutta ei se vaikuta nukkumiseeni, ei sitä tarvitte koko yötä kattella. Nukun kuin "tukki" täydenkuunkin aikana.
VastaaPoistaNiin taisikin olla maxi!
VastaaPoistaRunoilijan tittelin sait nyt joka tapauksessa..:)