Puuterilunta

Metsä hiljainen

vain huokaus tuulen.

Kaukaa palokärjen huudon kuulen.

Seisovat puut paksun nietoksen alla

ja rauha

rauha huokuu kaikkialla.

Hiljaista sirkutuksen

ääntä kuulen

tiaisparven kohta näkeväni luulen.

Hetken ne hyppivät oksien alla

näin talvipäivä kuluu ruokailemalla.

Uutta voimaa ne saivat siipeen hentoon.

Kohta parvi taas pyrähtää lentoon.

Ihmettelen:

Onko tämä unta?

Ja oksalta putoaa

puuterilunta...

-M-L Peuralanmäki-