Riihimäki 25/6 1917
Madame. - Olen kesälomamatkoilla, sain valmiiksi "Alla kasvon...."
Nyt laiskottelen suunnattomasti.
Enpä muista, milloin minulla olisi ollut näin huoleton kesä edessäni.
Arvattavasti ei se ole hyvä enne. Mutta miksi ei aurinko voisi kerran paistaa minullekin - jälleen monien vuosien jälkeen.
Nähtävästi olen toistaiseksi suorittanut tämän katumus- ja parannuskauteni,
kuten Strindberg sitä sanoisi.
Olen kasannut itselleni niin paljon hyvää omaatuntoa,
että tunnen olevani jälleen valmis kaipaamaan pahaa.
Mutta sitä ennen täytyisi kaiketi myös rikkoa ja riemuita hiukan.
Koetan kuitenkin säästää ne nautinnot, samoin kuin pahan omantunnonkin -
joka taitavasti käytettynä ei suinkaan ole nautinnoista pienin -
siksi kun minulla jälleen on onni nähdä ja tavata Teidät,
myöskin todellisuudessa eikä pelkästään mielikuvituksessani.
Näette, että olen keveällä tuulella.
Kaikki ajatukseni karkeloivat kuin perhoset Teidän ympärillänne.
Oh, miten minua harmittaa,
että saitte nähdä minusta viime talvena vain pelkkiä raskaita ja ikäviä puolia!
Ne ovat nyt kuin pois puhalletut.
Lupaan ja vannon, etten ensi kerran kohdatessamme sano enää yhtään vakavaa sanaa Teille.
Mutta silloin minä olin vielä niin täynnä metafysiikkaa ja rajattomuutta
ja rajattomuuden rakkautta
ja sen pahempi myöskin rakkauden rajattomuutta....
Tahdon rajoittua.
Tahdon "tyylittyä", kuten Te sitä nimittäisitte.
Tahdon tulla Teidän kaltaiseksenne.
Tiedän erään hyvän ja pahan tiedon puun,
joka seisoo keskellä Eedeniä ja
jolla on se merkillinen ominaisuus,
että jokainen,
joka siitä syö, unohtaa kaiken,
mitä hän ennen on hyvänä ja pahana pitänyt, ja rupeaa toisen hyvää ja pahaa noudattamaan.
Olen jo pitemmän aikaa tuntenut jotakin samantapaista tapahtuvan olemuksessani.
Te ette pelkää itsenäisyytenne menettämistä. Sen ymmärrän.
Minulla olisi syytä peljätä sitä paljon enemmän, ellen niin sydämestäni toivoisi sitä. Tahdon tulla kiertotähdeksi.
Mikäli näyttää, eivät jumalat ole minua aivan vielä hyljänneet, ja Te tiedätte, että
"Alles geben die Götter
Ihren Lieblingen ganz..."
Teidän E.L-o
Lähde: Aino Kallas, Päiväkirja vuosilta 1916-1921
O-oo E L-o ! Ja V-M L-i !
VastaaPoistaPq: Kiitän kommistasi.. Kirjeitä kun kirjoitellaan, niin teititellään...jookosta?
VastaaPoistaNiin juu, hetken kesti, meinas katketa lesti ! Teidän vastauksenne niin hämähti minua! Teille toivon viikonloppua mukavaa !
VastaaPoistaKiitokseni Madame Teille! Tahdon "tyylittyä", kuten Te sitä nimittäisitte...
VastaaPoistavai tyyliteltyä, siinä onkin minulla oppimista armon lady. Sallinette meikäläisen jatkaa eläämää tällä retostavan tyylivapaalla ajattelullani, minua suuresti ahdistaa teidän armonne nuo vaikean tuntuiset muinaiset tavat. Kaikella kunnioituksella nauraisin itseni kuoliaaksi, oi suokaa anteeksi tarkoitan sanoa nauraisin yleensä makeasti jos teidän armonne kirjoittaisi minulle kuten Eino Leino. No hän oli suuri runoilija kansamme ylpeys. hänelle sallittakoon olla hänen armonsa , kiitos kirjeestänne herra Runoilija Eino Leino. Olen ikuisesti muistava rakkautenne ilmaisun . vaatimaton kiitokseni teille, Kadehdin teidän todellista rakkautenne kohdetta neitsyt Onervaa.. Suokaa anteeksi rahvaanomaisuuteni. Eihän tunteitaan rahvaskan voi salata..
VastaaPoistaTämä tuli hieman myöhässä kun hevoset kuolivat ja kirje jäi vankkureihin, mutta sieltä ne sitten viimein joutuivat Teille, posti pyytää anteeksi.
VastaaPoistaSiis kertakaikkiaan, miten en ole tätä huomannut, mikä tyyli ja eleganssi, miksi ei enää ole???