Keväinen taidekatsaus

Vincent van Gogh (1853-1890), Euroopan ikimoderni taiteilija vailla vertaa?

Kaikki mikä häneen liittyy, kasvaa ylisuuriin mittoihin.

Emme unohda taiteilijaa jonka pensselin lyhyet vedot ovat tylympiä, runsaampia, rehellisempiä 

kuin kenenkään toisen, 

taiteilijaa jonka auringonkukat ja viljapellot ovat keltaisempia kuin keltaisin aurinko, 

iirikset sinisempiä kuin sinisin taivas, 

mantelipuun oksat herkempiä kuin herkin japanilainen taide, 

yötaivaan kierteiset pilvet vauhkompia kuin mielisairaalan houreet, 

sypressit hurjia kuin mustat liekit.

Kukaan meistä ei tunne aikalaisena Vincent van Goghia, mutta useimmat hänen työnsä ovat niin tuttuja, että kadunmieskään ei erehdy.

Hän on useimmille vain Vincent, niin kuin hän tapasi signeerata taulunsa.

Nähdessämme jonkin Vincentin tyyliä tavoittelevan maalauksen, kohautamme hartioita kuin säälien toivottomaksi tuomittua yritystä.

Lähde: Hannu Tarmio

"Se mikä vehnänjyvässä on itävä voima, on meissä rakkaus", Vincent on kirjoittanut.

Kuultokudos "Tiiliseinän sydän" ilta-auringossa kuvattuna.
(Tämä on taas niitä omia luomuksiani :))