torstai 26. toukokuuta 2011

Persoonallisuutta







Magnus Enckell (1870 - 1925)
Myyttien mestari Kultakaudella 




Enckellin taiteessa esiintyy usein aikuisuuden kynnyksellä seisova nuorukainen, jonka mieltä askarruttavat elämän ja kuoleman salaisuudet.

Taiteilija kuvasi kasvamisen kipeyttä ja kysymyksiä, joita edessä avoinna oleva, monia mahdollisuuksia sisällään pitävä elämä nuorelle asetti.

Toisaalta hän halusi tallentaa myös niitä nopeasti ohikiitäviä hetkiä, jolloin ihminen on jonkun erityisen voimakkaan tunnetilan alaisena tai ratkaisutilanteen edessä.


 

Fantasia v. 1895
Seppelpäinen nuorukainen istuu lyyra kädessään mustia ja valkeita joutsenia uivan lammen rannalla, ja tuijottaa haltioituneen näköisenä kaukaisuuteen.
Mitä hän näkee?


  

Enckellin mielestä taiteen syvin olemus oli salaisuus, joka oli jätettävä arvoitukseksi. 
Pohjimmiltaan taiteen tehtävä oli kuvata ikuisia, muuttumattomia tunteita, jotka elivät syvällä ihmisessä, uinuivat arkielämän varjossa ja tulivat esiin vasta unien, houreiden tai haaveilun kautta. 
Taiteilija yritti kuvata näitä salaisuuksia, mutta lopulta ne jäivät aina hivenen verran saavuttamattomiksi ja heijastuivat arkielämään vain vertauskuvien kautta. 
Näitä vertauskuvia Enckell maalasi: mielenliikkeitä ja tunteita ilmensivät ihmisten, eläinten, kasvien ja esineiden muodot.

Narkissos v.1897


"En halua antaa luonnon kiehtoa itseäni... on kuin siinä rakastaisi juoksevaa vettä, joka onkin jo kuivunut paikalleen tai virrannut pois. 
-- Persoonallisuutta, joka loistaa ihmisen sisältä eikä vaihtele joka säässä, sitä etsin." 
(Magnus Enckell 1891)
Lähde: Internet






Hyvää viikonloppua kaikille vierailijoilleni!  

http://youtu.be/jpTZaNUnIIM




6 kommenttia:

  1. Kiitoksia Ullis ja samoin Sinullekin! Ehkä tuo seppelepäinen katsoo omaa elämäänsä?

    VastaaPoista
  2. Kiitos taas plokistasi.
    Ei ole lyyyraa, ei valkeita joutsenia läsnä.
    Muutapientä sentään löytyy.
    Lähdekin on minne kurkistaa, oman kuvajaisensa, oman elämänkertansa nähdäkseen.

    VastaaPoista
  3. Tuo Enckellin lause "persoonallisuutta, joka loistaa....." on just sitä mitä minä arvostan. Salaperäisyys on kiehtovaa, liiallinen avoimuus vaikuttaa mielestäni lepertelyltä, jopa hieman naivilta .
    Lämmin kiitos taas sinulle !

    VastaaPoista
  4. Seppelemies todellakin oivalsi elämän johtolangan.. näin epäilen..
    Kiitos Mustis!

    Mitä max sieltä lähteestä oikein näetkään?

    Niinpä Anjuusa.. Ihan oikeasti jokainenhan meistä on oma, ihan oma persoonansa..
    Ja salaperäisyyttä pitää elämästä löytyä..

    VastaaPoista
  5. Kiitos postauksestasi, pidän kovasti Enckellin maalaustavasta.

    VastaaPoista
  6. Kiitos Kaarnikka kommentistasi.
    Enckellin maalauksethan olivat hänen nuoruudessaan hyvin värittömiä, mutta vanhempana hän alkoi käyttämään enemmän värejä.
    Minä pidän myös hänen taiteestaan.

    VastaaPoista