Kun aamun-pitkin varjoin koivut hohti,
luo ruusupensaan valkean sun vein.
Se vielä välkkyi kastekimaltein,
mut kaikki kukat hymys meitä kohti.
Syvälle niiden poveen kultaiseen
kurottui päivä, sydänpohjaan hamaan.
Ma taitoin ruusun, yöllä puhjenneen,
sen terää suutelin, ja lehteen samaan
veit kuumat huules syvään hengähtäin.
Oi, miten silmiäsi sydän säikkyi,
se miten löikään, kun sun hymys näin!
Mut kaiken alta öiset sanas läikkyi.
Niin aukes portti syliin Satumaan.
Sen yli väikkyi ensi eron miekka.
Tie viittoi, kullan-kosteana hiekka,
ja nurmi kimalteli loisteessaan.
-Saima Harmaja- 1935
"Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta,
västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään."
Lämmintä kevään jatkoa sinulle kesää odotellessa ☺
Lämmintä kevään jatkoa sinulle kesää odotellessa ☺
Kiitos Ulleriina hienosta postauksesasi!
VastaaPoistaKyllä tätä mielellään katselikin ja runon luki, kaunista!
Nyt sitten ootellaan sitä kesää!
Kiitos vierailustasi ja kommentistasi Harakka.
PoistaOn ollut niin kesäistä, niin kesäistä...
Koivut jo ihan pikkasen vihertävät.
Tervetuloa kesä!
Kiittää kesäisestä toivotuksesta ja hienosta runosta.
VastaaPoistaHienoja kuvia myös pikkuisesta tuolla videolla.
Tuo mieleen erään Katariina Liisa Hellevi tytön.
Pienen syntyessään, nyt jo paljon isomman.
Käden, joka vaalin solmesta :) kiinni ottaessaan oli melkein yhden kokonaisen nivelvälin.
Kiitos maximex!
PoistaOnnea vaarille pikkuisesta tytöntylleröstä.
Kaunis nimiyhdistelmä!
Meirän sukuhunki on tullu tyttöönen, Klaara Maj ♥♥♥♥