Muistellen...

Sinä olet kuollut nyt,
siinä ei ole mitään kaunista,
mitään viatonta.
Linnut muuttavat,
minä en muuta tästä hetkestä mitään,
en poista kipua maisemasta,
en tuota yksinäistä, joka kävelee
sateenvarjonsa alla ja avaa 
talon seinän kuin vetoketjun.
Siellä he elävät, toiset, 
laittavat kynttilöitä ja ruokaa, 
laittavat kellonsa pari minuuttia edelle,
etteivät myöhästyisi kun heidän aikansa tulee.
-Tomi Kontio-
Delta, 2008

Tulee jo kahdeksan vuotta... 
mieheni kuolemasta