Tiitiäinen
metsäläinen
pieni menninkäinen,
posket tehty puolukasta,
tukka naavatuppurasta,
silmät on siniset tähdet.
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
keinu kuusen kainalossa,
tuutu tuulen kartanossa,
sammuta siniset tähdet!
pieni menninkäinen,
posket tehty puolukasta,
tukka naavatuppurasta,
silmät on siniset tähdet.
Tiitiäinen metsäläinen
pieni menninkäinen,
keinu kuusen kainalossa,
tuutu tuulen kartanossa,
sammuta siniset tähdet!
-Kirsi Kunnas--
Teoksesta Unikeinu, meidän lasten runot-
Teoksesta Unikeinu, meidän lasten runot-
Kuva: ESS/Arkisto
Runoilija,
lastenkirjailija ja
akateemikko Kirsi Kunnas
vastaanottaa tänään,
Aleksis Kiven päivänä,
suomalaisen kirjallisuuden palkinnon.
Kirsi
Kunnas syntyi taiteilijaperheeseen Helsingissä 14.12.1924 .
Hänen vanhempansa
Wäinö ja Sylvi Kunnas olivat kuvataitelijoita.
Kirsi Kunnas on kirjoittanut lapsille monenlaisia juttuja: runokokoelmia,
satutarinoita, nukkenäytelmiä, aapisia ja lukukirjoja.
Tämän lisäksi hän on
kääntänyt runsaasti lastenkirjallisuutta suomen kielelle, esimerkiksi
englantilaisia lastenrunoja (Hanhiemon iloinen lipas). Lasten runojan
kääntäminen ja riimittely johtikin Kirsi Kunnaksen lastenkirjailijaksi.
Sitä
ennen hän oli kirjoittanut vain aikuisille.
Hänen lastenkirjoistaan voidaan
mainita esimerkkinä Tiitiäisen satupuu (1956), Kani Koipeliinin kuperkeikat
(1979) ja Tiitiäisen pippurimylly (1991).
Teoksia on näiden lisäksi kymmeniä!
Kirsi Kunnas on sanonut:
"Minulla jokainen runo on hirmuisen työn takana,
kirjoitan ne kymmeniä kertoja uusiksi".
Hän on myös pohdiskellut
aikuisille ja lapsille kirjoittamisen eroja ja tullut seuraavaan
tulokseen:
"Aikuisille voi joskus kirjoittaa pinnallisesti ja
yksioikoisesti - lapsille ei koskaan.".
Kirsi Kunnas on saanut työstään monia palkintoja, esimerkiksi vuonna 1996
lastenkulttuurin suuren valtionpalkinnon.
Lähteet: Internet ja googlen kuvahaku
Tänään on juuri oikea aika
muurahaisen lentää kuuhun
ja tehdä siellä semmoinen taika
että namusia sataa suuhun
-Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu-
ja tehdä siellä semmoinen taika
että namusia sataa suuhun
-Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu-
"Runo vetoaa kaikkiin aisteihin, myös sisäisen näkökyvyn aistiin".
Kiitos kivasta videosta Kunnaksesta, ja hänen lausumistaan runoista.
VastaaPoistaOlen joskus saanut myös häntä läheltä kuunnella, ja se oli oikein miellyttävää ja iloista kuunneltavaa.
Mahtaakohan Kirsi Kunnas enää itse lausua runojaan?
PoistaEräässä kolumnissaan hän sanoi: "Runous pitää kielen elävänä, se uudistaa.
Täytyy aina löytää se uusi puhe, se on runouden tehtävä."
Kirsi Kunnas on palkintonsa ansainnut! Ihana oli ja on lukea lapsenlapsille Kunnaksen runoja ja loruja. Pikkutytön laulu Tylleröisestä on aivan ihana! Kiitos Ulleriina tästä mieltä lämmittävästä postauksesta!
VastaaPoistaTämä ihana runoilijatar on kyllä ansainnut elämäntyöllään tämän tunnustuksen ja palkinnon, joka on 15000 euroa.
PoistaOnnitteluni ♥
Kirsi Kunnas on kuulunut minunkin ikilemppareihini jo iät ja ajat.Ja tämä muurahaisruno on monet kerrat synttärikorttien saatesanoina ollut.Eikä ole pojista polvi ainakaan pahentunut,jos kuuntelee "Eppujen"sanoituksia oikein tarkkaan:)Tämä musiikkivalintasi tuo silmiin kyyneleet,koska se muistuttaa monista hetkistä,joina tätä olen laulanut...
VastaaPoistaMukava nähdä sinut syysmyrsky pitkästä aikaa täällä.
PoistaNiinpä niin, Martti ja Mikko, Eppu Normaalin pojat ovat runoilijan ihanat pojat.
Lastenlaulut ovat aina koskettavia, mikähän sen tunteen saa esim. meikäläisessä, en voi ymmärtää..
Ihana kirrjailija ja tuotoksensa!
VastaaPoistaKuva valkealla hevoisella toi mieleeni Alice Kairan (?), jonka maalauksissa aina valkea hevoinen. Nekin teokset ovat ikäänkuin pysähtyneitä satuja.
Hevoisetko sinulle tulevat mieleen?
PoistaMinulle tulevat taas surulliset klovnit, tästä Alice Kairasta.
Amanda haluais varmaan kuulla ja nähdä näitä satujuttuja??
Kiitos kun piipahdit täällä!
Meillä kyyneleet valuivat aina kun luettiin surullisesta siilistä v-59. Niin oli ihana kirja tyttärelle.
VastaaPoistaOlen joskus miettinyt, miksi lasten runot saavat usein aikaan surumielisyyttä.
PoistaTarkoitushan olisi luoda iloa pienten piiperöisten elämään.
Kiitos Anjuusa kun kävit "luonani".
Muistin runon nimen väärin, siilihän oli tunteellinen siili. Toinen itkettävä juttu oli venäläinen piirosleffa pingviiniäidistä, joka hautoi kiveä. Nämähän kehittävät empaattisuutta lapsilla. Tottakai Herra Pii Poo-tyyppisetkin on kivoja.
PoistaNäyttämölläsi on mahtavaa käydä.
Kiitos Anjuusa!
PoistaPoikani ollessa vielä pikkupoika, katseltiin aina Mauri Kunnaksen Koiramäen talossa-kirjoja.
Sadun katsominenkin saa pienen ihmisen ajattelemaan.
Luin pojalleni paljon, ja uskonkin että se kehittää myös lapsen lukutaitoa.
Poikani oppi lukemaan viikkoa ennen kuin täytti viisi.
Mauri ja Kirsi Kunnas eivät taida mitään sukua??
Kohta on edessä itsellä aika, kun saan lukea näitä ihania runoja lapsenlapselleni.
VastaaPoistaKiitos, kun tulit lukijakseni!
Kiitos Sirpa ja tervetuloa vieraakseni!
PoistaJännittää varmasti tämä uuden tulokkaan syntyminen..
Mummilla tulee olemaan ihana tehtävä ja kuinka tärkeä se onkaan..
Onnitteluni ♥♥