Jes siunatkoon, miten sievä hän on,
kun näin häntä katselen!
Miten silmänsä säihky on sammumaton,
miten kaulansa valkea, kaareva on,
ja alla sen kaarevan kaulan
povi aaltoo armahinen.
Miten silmänsä säihky on sammumaton,
miten kaulansa valkea, kaareva on,
ja alla sen kaarevan kaulan
povi aaltoo armahinen.
Ja hänt' olen onneton vältellyt,
mua hullua, hupsua voi!
Ma hänt' olen vältellyt, väistellyt,
hänet unhottaneenikin luulin jo nyt -
jes siunatkoon, miten sieväks
hänet sentään Luojansa loi!
mua hullua, hupsua voi!
Ma hänt' olen vältellyt, väistellyt,
hänet unhottaneenikin luulin jo nyt -
jes siunatkoon, miten sieväks
hänet sentään Luojansa loi!
Ei, turhiksi kääntyi tuumani mun,
kun jällehen nähdä sun sain.
Sun oon minä onnessa, murheessa sun
ja saat sinä leikkiä lemmellä mun,
kun saan minä leikkien kiertää
yht' tummaa kutrias vain!
kun jällehen nähdä sun sain.
Sun oon minä onnessa, murheessa sun
ja saat sinä leikkiä lemmellä mun,
kun saan minä leikkien kiertää
yht' tummaa kutrias vain!
-Eino Leino-
.jpg)
Sus siunatkoon, mikä video. Tarkoittaakohan tuo sitä, että miehet tykkäävät mieluummin ratsastajista kuin aviovaimoista:) Ja Tuuressa on kummasti karismaa..
VastaaPoistaYhdyn laulun sanoihin.. jos saisin säätää...toivoa voin.. hyvää syksyä Ulleriina
VastaaPoistaKaunis runo.
VastaaPoistaHei, täällä on Marja.Leena.Minusta oli vain hauskaa, kun oma kuva tuli vastaan.Samalla ihmettelin, miten osuinkaan paikalle.Olisin tietenkin halunnut tietää aikaisemmin, jos kuvani kiinnostaa niin paljon.Anteeksipyyntösi oli ihan liikaa.Toivotan Sinulle hyvää syksyn jatkoa ja mukavaa bloggailua!Ollaanko kavereita?
VastaaPoista