Rakastan luontoa, sen eläimiä, sen elämää, sen kasveja, sen monimuotoisuutta.
Ei ole hetkeä, mikä on sama toisten hetkien kanssa, ei ole eliötä, mikä on sama toisen eliön kanssa – vain unik tässä ja nyt ikuisuuden äärettömyydessä.
Kaikki on toisenlaista, erilaista, joka hetki muuttuvaa. Staattisuus on kuollutta ja sekin muuttuu hetki hetkeltä elämäksi, eläväksi – ei ole pysyvää, on pidettävä kiinni muuttuvasta.
On kuljettava mukana.
Olla vain, niin muuttuu, olla mukana on osa kaikesta.
Sitä rakastan – se on elämä, luonto, Luoja - universell. Rakastan luonnon henkeä, sen hetkiä, Luojan henkäyksiä.
Die kuriosität des Lebens
= Elämä on muutos.
Jos haluaa elää, pitää pitää kiinni muuttuvasta.
Rauha on oman itsensä keskellä.
-Robinson Crusae-
 |
| elämä on tyyntä.. |
 |
| .. ja vuoroin myrskyä |
Sitä se elämä on, hienosti oivallettu ja myrskyn jälkeen on aina poutasää. Myötätuulta toivotellen.
VastaaPoistaTärkeintä kai on se "rauha" oman itsensä keskellä,
VastaaPoistamuuttuvan maailman^^aallokossa. Upea oivallus!
Laulun sanoin:
VastaaPoistaOn tyyntä myrskyä ollut, ja niinhän se on eihän muuten tää ois elämää...
Kiitos Plätty!
VastaaPoistaMyötätuuleen mennään, kunnes vastatuuli taasen puhaltaa..
Rauhaa ja rakkautta.. sitähän me jokainen toivomme täällä elämän tyrskyissä.
VastaaPoistaKiitos pirita!
Kiitos maxim ♥
VastaaPoistaElämän laki, joka muuksi ei muutu.
Toisilla myrskyää enemmän, toisilla vähemmän.
Saammehan jokainen kuitenkin kohdata aina niitä tyyniäkin hetkiä elämässämme.
Kiitos niistä!
Tyrskyjen ja myrskyjen keskellä on osattava muuttua ja saavuttettava rauha, luonnon rauha.
VastaaPoistaSanomahan on tämä.