Kun päivän silmä sulkeutuu
Ja syttyy tähdet, nousee kuu,
Yön lapset liikkuu valveillaan.
On unikukat kulmillaan.
Ja syttyy tähdet, nousee kuu,
Yön lapset liikkuu valveillaan.
On unikukat kulmillaan.
Ne soittaa kelloin hopeisin,
Ne kutsuu kuiskein viehkehin.
Taas herää kaipuu kauneuteen!
Ja sielut vaipuu kaikkeuteen.
Ne kutsuu kuiskein viehkehin.
Taas herää kaipuu kauneuteen!
Ja sielut vaipuu kaikkeuteen.
Niin sineen kaukorantojen
Nyt kierii kaiku kellojen.
Kun sinne kuolee, kaikumaan
Saa sieluissamme uudestaan.
Nyt kierii kaiku kellojen.
Kun sinne kuolee, kaikumaan
Saa sieluissamme uudestaan.
Nää vavahtavat haaveissaan
Ja havahtavat toimimaan
Nyt toden, kauniin etehen.
Niin vaatii soitto kellojen.
Ja havahtavat toimimaan
Nyt toden, kauniin etehen.
Niin vaatii soitto kellojen.
-U. E. G.-
Pientä valoa ja lämpöä toivon loppuvuoden päiviisi ♥
"taas herää kaipuu kauneuteen". Upea runo. Hyvää vuoden vaihtumisaikaa : ) Kiitos valosta ja lämmöstä.
VastaaPoistaKauneuden kaipuu..
PoistaTalvinen, puhdas luonto ja talventörröttäjät ovat sitä talvista kauneutta.
Luonnonrauhallisia loppuvuoden päiviä sinulle Mayo!