Mukavaa....

  Huoltoaseman lepattavassa mainosjulisteessa

mainostetaan elämää, uusi globaali nimi ja sama rappeutuva tönö,
ikkunapöytä pajatson vierestä,
pienen kahvin hämmentäminen ja sokeripalakääreen avaaminen,
tarjoilijattaren ohut hymy ja ajatus tatuoinnista
alaselän iholla.

Tie jatkuu sorana ja päättyy metsän laidalla
aurinkoon, heinä nuolee autonpohjaa ja risupartainen ukko sitoo
heinistä paalia, syksyllä se tekee meidät
surulliseksi mutta muista: omenankukat ja pohjaton taikuus.

mummolassa on selaimena internet explorer,
mummon ääni on lihakeittoa,
hän pyytää jälleen kahville ja on sulattanut pullaa
jossa on päällä raesokeria ja tarina
joka ei lopu pisteeseen vaan kyproslaiseen kahvilaan.

Täällä ei kulje junia,
loppuillan humina on mielikuvitusta,
mieli kompassin neula ja unet karpalomehun värjäämä kartta,
täällä päivistä rakennetaan pilvilinnaa,
paksujen seinien väliin jää myöhemmin homeeksi kukkivaa
kosteutta ja lauseita joissa on vain predikaatti.

Pienen paikan hiljaisuus ja luonne.

Ryömin mäkeä alas keskikesän hameen alle,
hiekkatiehen on kuivunut lapsen saappaiden jäljet,
hämärä tarttunut pitkään heinikkoon kuin suihkurusketus,
värikkäät eläimet juoksevat taivaalla,

lämmin tuuli ja mintturakeinen kuu,
rantakoivujen oksat piirtyvät terävinä lammelle,
vatsassa puristus: en ole uinut
viiteen kesään.

Väistän narisevat lankut ja kiipeän vintin matalaan pimeään,
hyttysverkon takana
avoin maailma humisee kuin halpa ilmastointi.

-Joni Vähä-Lassila-

Mukavaa kevättä vierailijoilleni ♥