tiistai 14. huhtikuuta 2015

Vanha puu




Kun on aivan lopussa ei tiedä
minne on tullut
katsoo sinne mistä tuli,
ja miekan välähdys,
se on taas siinä edessä.
Sinä se olit joka kysyit:
"Etkö voi nähdä miekalta puuta?"
Minä en voinut.
Minä nojasin selkääni siihen,
enkä minä tiennyt
että nojasin elämäni puuhun.
-Mirkka Rekola-






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti